Kuulumiset

Moi! 

En nyt rupea selittämään turhia, miksi ei ole tullut postauksia. Yksinkertaisesti minulla ei vain ole ollut intoa kirjoittaa, tai en ole vain saanut aikaiseksi. Eli juu, pieni tauko on ollut, mutta ei anneta sen häiritä, vaan mennään suoraan postaukseen.

Kuvat tosiaan ovat kahden viikon takaa, kun olin viimeksi tallilla. Osa on kameralaatua, ja osa puhelinlaatua. Kuvat joissa olen minä itse, on Heinin käsialaa. Kiitos hänelle, taas haha! 

Taidan nyt vain kirjoittaa tälläisen ns. kuulumispostauksen, sillä mun tekee vaan mieli kirjoittaa kaikkea turhaa. Ja en kyllä viimeisimmästä tunnistakaan muuta muista, kuin että rupesi onnistumaan aina vain paremmin, ja että menin Kilulla.

Kilu oli kyllä aivan ihastuttava nallekarhu, rakastuin! Ihanan pörröinen pää, olisi mielenkiintoista nähdä koko hevonen pörröisenä, mutta Kiluhan oli klipattu. Pahoittelen muuten mahdollisia kirjoitusvirheitä, sillä kirjoitan tabletilla, ja en todellakaan osaa kirjoittaa tällä vielä!

Tässä nyt tätä puhelinlaatua hih. Sairaannopeet minä ja Kilu! Aluksi muuten Kilun ravi tuntui aivan järkyttävän suurelta, siis ihan oikeasti. Mutta siihen kyllä tottui ajan mittaa.

Mistäköhän sitä kirjoittaisi.. nonono. Eli tosiaan, voisin ensi viikolla laittaa hieman valokuvapostausta. Olen nimittäin tällä hetkellä menossa Lappiin, ja siellä tulen ottamaan paljon kuvia. Kertokaa toki mielipiteenne!

Monilla on tosiaan ollut varmaati lomat, ja nyt taitaa olla viimeiset lomalaisetkin lomilla! Itselläni oli tai on kahden viikon mittainen loma. Oikean lomaviikkoni olen jo viettänyt, mutta toisen viikon olen täällä Lapissa isäni ja sisarusteni kanssa.

Apuaa, mulla loppuu inspis kesken, ja sen varmaan huomaa näin loppua kohden! Erilaisia postaustoiveita saa muuten laittaa tulemaan, sillä meinaan kylläatyä perinteisten tallipostauksien kirjoittamiseen. (Vaikka olenkin niitä vasta pari kirjoittanutkin!) 

Ja tosiaan, olen ajatellut tekeväni ehkä erikseen blogin kaikille ylimääräisille postauksille, tai ei niitäkään nyt voi kutsua ylimääräisiksi. Että pitäisin tämän blogin ainoastaan hevosblogina, ja sinne toiseen blogiini tulisi kaikki muut. Esimerkiksi kaikki valokuvapostauksen, runot ja tarinat jne.

Noniin, vielä tähän väliin tekstiä niin olen valmis! Tosiaan kommentoikaa noita ylhäälläolevia ehdotuksia, ja kaikkea muutakin! Se piristäisi kovasti päivääni! Ja tosiaan koitan väsätä tämän ulkoasun jonkinnäköiseksi. Mutta ei kai mulla sitten muuta. Ensi postaukseen, heipsan!

Jessica

Voittaja

Moi!

Elikkä joo, taas tulisi tallipäivästä postausta! Toivottavasti ette kyllästy näihin tämmöisiin! Kirjoitan jälleen puhelimella, joten pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä. Mutta tähän postaukseen taas tulee paljon kameralaatuisia kuvia, ja toivon että ne korvaisivat kirjoitusvirheitä.

Mutta joo, ei tehdä metrin mittaista alkutekstiä, vaan mennään suoraan postauksen pariin! 

Keskiviikkona minulla siis oli taas tunti, ja tällä kertaa menin Prizillä. Sirpa oli laittanut Prizin mulle, jotta saataisiin mun etupainoisuus pois. Priz siis on hirveän tarkka istunnalle, ja oli kyllä tosi tehokas tunti, sillä rupes tuntuu että istunta alkaa taas kohta olla kunnossa.

Luulen että mun hirveet istuntavirheet johtunee siitä, että oon oikeestaan viimeksi viime keväänä käyny aktiivisesti tunneilla ja kesän ja syksyn humputellu vaan mun edellisellä hoitsulla, ennen kuin se myytiin.

Ja sit mulla tosiaan on ollu joku kolmen tai neljän kuukauden tauko hevostelusta. Mut oi että se on ihana tunne, kun kokee onnistuvansa, ja löytävän taas ne oikeet nappulat.

Tähän väliin tämmönen kamelikuva, hah! Ape oli poseeraustuulella, tai..no Heini vähän houkutteli herkuilla. 

Mua jäi muuten harmittamaan ihan vietävästi ku mulla ei oo Prizistä ja musta yhtään ridakuvia tai ylipäänsä mitään kuvia. Koitan seuraaviin postauksiin hommata niitä ridakuvia, pakottaa vaikka Heinin kuvaamaan heh!

Tosiaan, nyt alan pölöttään lisää siitä tunnista ja siitä miten se meni. Eli tosiaan, alkuun otettiin tietysti lämmittelyt ja sitten alettiin mennä seuraavanlaista tehtävää: käynnissä pitkää sivua, ja suunnilleen siitä keskeltä pohkeenväistöllä kentän halkaisijalle. (Onhan se halkaisija?) 

Muut meni siis avolla, mutta mä menin pohkeenväistöllä, no koska Sirpa sano et voin mennä sillai. Avoakin oon joskus mennyt, mutta siitä on aikaa.

Väistöt meni hyvin, ja oli voittajafiilis kun muisti oikeet avut heti! Tuntu vaan et rupeen kallistumaan, mutta ei Sirpa mitään sanonut, että kaippa mä suorassa pysyin.

Ja tosiaan siitä tehtävältä jatkettiin niin, että oikealle pitkälle sivulle laukalla, ja tehtiin töitä laukassa niin että saatiin se sujuvaksi. Ja taidettiin tosiaan mennä ekaksi oikeaan kierrokseen.

Tosiaan, laukassa meinasin koko ajan lähteä nojaamaan liikaa eteenpäin, ja jalustimet karkasi koko ajan. Ja kunto meinasi loppua tyystin! On sitä päässy huonoon kuntoon ku ei oo ratsastanu.

Loppua kohden alkoi istunta tosiaan parantua koko ajan ja sen johdosta myös laukat nousi.

Tosiaan tehtiin tätä tehtävää molempiin suuntiin. En oo varma, mutta ei taidettu tehdä paljon muuta sillä tunnilla.

Mutta mulla jäi tosi hyvä fiilis tästä tunnista, ja ootan seuraavaa tuntia tosiaan innoissani. Se taitaa olla jo ensi viikolla, koska hiihtolomalla tosiaan jää tunti välistä kun oon kaks viikkoo reissuissa.

Pikkutallin kissasta ois saanu ihania kuvia, mutten löytänyt kunnon säätöjä, enkä jaksanutkaan etsiä. Mutta jonkinnäköisiä kuvia tuli!

Oi että! Riina oli kyllä ihana kuvattava. Kuvattiin siis Heinin kaa pikkutallissa jotain puolituntia, ellei jopa pidenpäänkin. 

Riina siis oli oikea linssilude, oli koko ajan tulossa lähemmäs! Oli kyllä hauska kuvata, kun sai yrittää pitää ponin turpa tarpeeksi kaukana kameran linssistä.

Aww tääki yks kameli kuva. On nuo ponskit kyllä niin hyviä poseeraamaan! Mulla loppuu kirjoitettava kesken, joten tää loppu teksteistä saattaa olla jotain tosi tylsää.

Mitäs teidän viikonloppuun muuten kuuluu? Mulla kuuluu kakkumyyjäisiä, iskällä löhöilyä, herkuttelua ja kavereiden kanssa hengailua. Ja niin, huomenna meen yökyläsynttäreille!

Tää ylempi kuva saattaa olla Heinin ottama tai sit ei. Meni vähä sekasin millon se mun kameraa lainasi. Joo tällä kertaa mulla oli siis oma kamera mukana.

Tiedättekö muuten, miltä haisee homeinen  banaani? Pahalta. Mulla oli jäänyt tallireppuun viime viikon eväät, ja ne oli aivan homeessa. Hyi.. inhosin jo valmiiksi banaaneita, nyt inhoan vielä enemmän! Yök.

Sunnuntaina tulee ehkä jotain ystävänpäivään liittyen, riippuu miten aikani riittää. Mutta jos vain suinkin kerkeän, kirjoitan jotain draamantyyppistä tännekkin hih.

Mutta ei kai sitten muuta. Mahtavaa viikonloppua kaikille teille! Kiitos ja kumarrus kun luit! Kuittaan.

Jessica

Honey

Terve!

Tämän viikon keskiviikkona taas Heinin kanssa tallilla tuli aikaa vietettyä! Tämän postauksen kirjoitan puhelimella, joten pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä ja toivon että kameralaatuiset kuvat vähän korvaisivat tekstin laatua!

Tosiaan tällä kertaa teimme vain tallihommia, sillä ratsastustunti mulla on vain joka toinen viikko. Heti ensimmäisenä tosiaan otimme paljon kuvia, sillä Heinihän oli ottanut kameransa mukaan. Minä pääsin sitä testailemaan, ja kaikki muut kuvat paitsi missä itse olen, on siis mun ite ottamia.

Loput kuvat siis Heinin ottamia, nuo siis missä kumarran Varjo palleron kanssa, hih. En ehkä muuten kirjota mitää tarinaa tallipäivästä, vaan höpötän tyyliin kaikkea turhaa. 

Tykkään tästä kuvasta vaan jotenkin hirveen paljon! Siis tosta missä kumarretaan pikku kullan kanssa, eli ylempi kuva. Alempi kuva oli pakko vaan laittaa, sillä eihän kuvat aina onnistu, vai? Varjon mielenkiinto meinasi loppua kesken, joten pari "luimukorva" kuvaakin tuli.

Mutta tosiaan esimerkiksi ensimmäinen kuva onnistui mielestäni hyvin, koska Varjo on korvat höröllä ja uteliaana. 

Sitten vielä yksinkin kumarrettiin, ettei mua huolittu kuvaan. No ei oikeestaan, tää kuva vaan otettiin ennen kuin sain sen päähänpiston kumartaa Varjon kaa yhdessä.

Oi että ku mulla ois niitä Heinin ja Apen yhteiskuvia, ne onnistu mun mielestä nimittäin aika hyvin! Mutta siihen ois tarvinnu Heiniltä luvat ja sit mulla ei edes oo niitä kuvia, koska pikku ilkimys Heini ei laittanu niitä mulle!

(Tosin taisinkin pyytää vain Varjon ja mun kuvia, heh.)

Sitten tosiaan tämä viimeinen kuva oli jonkinlainen päähänpälkähdys, mulla vaan sattu kamera oleen just siinä kaltereiden eessä ja "vahingossa" tavallaan tarkensin siihen ja sitten nappasin kuvan!

Mä ja mun pikku Honey kiitetään kun luit tämän postauksen, ja toivon että kommentoisit vielä tuonne alas jotain! Kiitän ja kuittaan! 

Jessica

Tallipäivä

Moikka!

Tänään kirjoitan postausta eilisestä päivästä. Kävimme siis Heinin kanssa tallilla, niin kuin aina keskiviikkoisin. Olin varannut itselleni pienryhmätunnin. Jännityksellä odotin kellä saisin mennä, kun kävelimme tallille. Mulla oli siis ollut melkein neljän kuukauden tauko, siitä kun olin viimeksi kunnolla ratsastanut.

Yllätys odotti taululla, kun menimme talliin sisään. Nimeni perässä luki Kulti. Suloinen haflingerruuna makasi karsinassaan tyytyväisenä. En ollut yhtään odottanut, että saisin mennä Kultsilla, mutta niin minä sillä sitten pääsin menemään.

Kaikki kuvat Heinin käsialaa, kiitos hänelle! 

Emme kuitenkaan heti ruenneet laittamaan Kultia tunnille, sillä meilla oli veilä reipas tunti aikaa. Menimme sen sijaan pikkutalliin moikkaamaan hoitsujamme, Varjoa ja Heini Apea. Venytykset ja kumarrukset sujuivat hyvin Varjolta, ja Ape venytteli hienosti. Molemmat saivat leipää palkkioksi!

Siinä ennen tuntia, kerkesimme laittaa myös Prizin valmiiksi, koska sen ratsastaja oli hieman myöhässä. Hätistelimme myös riitaisia naapureita, etteivät ne rupea riitelemään enempää ja sitten kello olikin jo sen verran, että rupesimme laittamaan Kultia nätiksi.

Siinä me mokomat muumit muka yritimme poseerata! Taidamme olla Kultsin kanssa aika masentunutta porukkaa. Otsatukan söpön letin taiteili Heini. Alla olevassa kuvassa olevan letin minä sutaisin harjaan, ja häntäänkin tuli jonkunnäköinen, mutta minusta se epäonnistui niin ettei kehtaa laittaa kuvaa siitä.. ehkä pitää vielä reenata hännän letitystä!

Kulti poseerasi hienosti kuvaan! Meillä oli siis tosiaan reippaasti aikaa, kuten varmaan huomaakin. Kaiken maailman letit, ja sen päälle kuvat näpsittynä! Tulipahan Kultista ainakin nätti.

Sitten, vihdoin ja viimein pääsimme tunnille. Tai no minä pääsin. Sirpa joka siis piti tuntia, korjasi heti istuntaani, joten varmasti tauko näkyi, Käynnissä kuitenkin sain mukavasti mentyä. Rupesimme tekemään seuraavanlaista tehtävää: puomit olivat kulmina,ja rupesimme ratsastamaan kulmat kunnolla käynnissä. Muualla sai ravata kevyttä ravia.

Tehtävä meni mielestäni ihan ok,mutta meinasin lähteä nojaamaan aina sisällepäin. Mutta kun löysin oikeat avut ja sain istunnan suoraan alkoi tehtävä sujua paremmin. Sitten teimme saman homman kokonaan ravissa. Sekin sujui ihan hyvin, mutta taas meinasin lähteä nojaamaan sisällepäin, mutta lopulta pääsin suoraan. Todellakin siis näkyi tuo taukoni.

Kun loppu alkoi lähestyä, menimme vielä samaa tehtävää laukassa. Aluksi pohkeenväistöä puomien asettamiin kulmiin, ja laukka kun kulmat oli menty. Minulla oli hyvin suuria ongelmia laukan kanssa, joten lopputunti meni minun osalta ainoastaan siihen, että yritin saada laukan.

Kultilla oli tyylinä, että jos pohkeita ei laittanut heti kunnolla läpi, se lähti johonkin ihan omaan askellajiinsa, ja sai minut aivan poistiekseen irti satulasta. Keskityin siis vain laukannostoon. Sirpa antoi minulle luvan lähteä käynnistä laukkaan. Loppua kohden alkoi sujua paremmin ja paremmin, mutta ensimmäinen kerta kun sain kunnon laukan, niin jalustimet menivät minne sattuu, ja tuntui etten pääse rytmiin kunnolla kiinni.

Mutta kun sain laukan sujumaan, alkoi jalustimet pysyä jalassa, ja istunta parempana ja laukka sujúvana. Ja sitten taas aloin kallistumaan sisäänpäin liikaa, enkä saanut kulmia kunnollisiksi.

Tunnista minulla jäi muuten hyvä fiilis, mutta laukkoihin en ole kunnolla tyytyväinen. Siksi haluaisin uudelleen mennä Kultilla, sillä minulla jäi sellainen  fiilis,että meillä on vielä sen kanssa selvitettävää. Tunnista jäi mieleen se, että minun täytyy istua suorassa, laittaa pohkeet heti laukkaan läpi, jalat alhaalla painavina, kantapäät asennossa. Hartiat ja ylävartalo rentona, ja kyljet pitkinä, rintakehä auki.

Tunnin jälkeen laitoin Kultin pois, sillä se ei mennyt seuraavalle tunnille. Hirveä hiki tuli, ja pakko muuten vielä tunnista sanoa, että kunto meinasi loppua kesken! Että tauko kyllä näkyi ihan hirvittävästi. Kun sain Kultin karsinaan, niin minulla oli järkyttävä nälkä. Heini oli mennyt taluttamaan, ja olin lupautunut taluttamaan toisen puokin. Join siis nopeasti smoothieta. ja lähdin takaisin maneesiin ja otin Niken ja sen ratsastajan talutukseeni.

Se talutus oli hirvittävää tuskaa! Aluksi olin ollut hikisellä tunnilla, ja sitten ravata reippaan vuonohevosen rinnalla, ja kun ei kehtaa sanoa ratsastaajalle ettei jaksa enään. Heini oli ollut ihana ihminen, ja tehnyt jo melkein kaikki tallihommat. Minun ei siis tarvinnut heti talutuksen ja Niken poislaiton jälkeen rueta hääräämään töissä.

Lopuksi veilä kävimme täyttämässä heinäsaavit. Siinä ei onneksi mennyt kauaa, ja sitten kaikki hommat olikin jo tehty. Pääsimme vielä laittamaan yhtä hevosta tunnille, jonka nimi nyt vaipui jonnekkin mieleni uumeniin. Sitten lopuksi, menimme antamaan halit ja pusut ja heipat Varjolle ja Apelle.  Ape vain sattui olemaan vielä tunnilla. 

Ylempi kuva on puhelinlaatua, ja ainoa mun ottama kuva. Rakas Varjopalloseni se siinä! Juuri kun Varjolle oli heipat snaottu, niin Ape saapuikin tunnilta, ja pääsimme laittamaan sen pois! Niin sai Heinikin sanoa heipat rakkaalleen.

Kiva tallipäivä kyllä oli! Kiitos kun luit!

Jessica

Aloitus

Heippa!

En tiedä miten tänne eksyit, mutta mukava että tupsahdit paikalle. Olen Jessica, kaksitoistavuotias tyttö. Päätin aloittaa blogin kirjoittamisen, sillä koin, että se on se mun juttu. Tykkään kirjoittaa ihan hirveästi, ehkä suorastaan rakastan kirjoittamista! Kirjoitan aina kun siltä tuntuu, ja aina kun mieleen tupsahtaa jotain.

Joskus olen ajatellut kirjoittavani päiväkirjaa, mutta se ei ollut sellaista, että olisi kivaa. Välillä kuitenkin kirjoitan itselleni jotain, jos en muuta keksi. Kyllä vain, kuulostaa ehkä oudolta, mutta itselle on mukava kirjoittaa päivän tapahtumista.

Jos kirjoitusta nyt edes voi sanoa harrastukseksi, niin sen lisäksi harrastan ratsastusta ja valokuvausta silloin kun kuvaaminen innoittaa. Olen myös soittanut pari vuotta pianoa, ja joskus soitin tuubaa. Tallilla käyn kerran viikossa, ja joka toinen viikko minulla on ratsastustunti. Tallilla minulla on oma hoitsu nimeltään Varjo. Siitä blogi saikin nimensä!

Asun tällä hetkellä äitini ja isäpuoleni kanssa. Arkeani piristää pieni hamsteri nimeltään Kamu. Minulla on myös isosisko ja pikkuveli, jotka asuvat isäni luona. Isälläni on kaksi kania, ja niitä ja sisaruksiani näen joka toinen viikonloppu, ja veli ja sisko tulevat myös meilläpäin totta kai käymään!

Tykkään lukea ja piirtää. Luen yleensä hevoskirjoja, ja monenlaisia fantasia ja scifi tarinoita. Ja kun piirrän, piirrän lähes aina hevosia. Ja ei saa unohtaa elokuvia ja Netflixia! Ruutuaika ylittyy miljoonasti kun pääsen vauhtiin!

Elämän myrskyt ovat opettaneet minua paljon. Viime vuodet ovat olleet ehkä elämäni rankimmat. Mutta kaikesta aina selviää, eikö totta? Elämässä pyrin jatkamaan aina mahdollisimman positiivisella mielellä, ja tehdä niin miten itsestä juuri silloin tuntuu. Yrittää hyväksyä itsensä ja elämänsä. Se ei aina ole helppoa, mutta kun jaksaa uskoa, niin eiköhän se siitä!

Blogin perustin juuri sen takia, että saisin toteuttaa itseäni, kirjoittaa sydämeni kyllyydestä ja kirjoittaa kaikesta joka minua kiinnostaa, ja josta pidän. Ja jotta voisin jakaa positiivista fiilistä, ja koittaa tuoda lisää iloa juuri sinun päivääsi! Pyrin tekemään tekstiä kerran viikossa, ja laitan aina välillä tosiaan kuvia postauksiin enemmän ja vähemmän. Kommentoikaapa muuten mielipiteenne noihin kuviin!

Kiitos kun jaksoit lukea tämän ensimmäisen postauksen, ja toivon todella, että tupsahtaisit paikalle joskus toistekin! Rustaathan kommenttiboksiin vielä vinkkejä ja mielipiteesi blogistani!

Jessica